Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


faq:ikinpalvelimet

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revisionEdellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
faq:ikinpalvelimet [2011-07-05 14:58] haafaq:ikinpalvelimet [2016-05-24 09:16] (nykyinen) haa
Rivi 1: Rivi 1:
 +====== IKI:n palvelimet ======
  
 +//Mitkä tietokoneet käytännössä hoitavat IKI:n asioita? Missä ne ovat?//
 +
 +IKI:n palvelimet sijaitsevat Espoossa Otaniemessä [[http://www.innopoli.fi|Innopolissa]] Euroopan runkoverkkojen konehuoneessa (1995-) sekä Tampereen toimipisteessä TREX:in tiloissa (2011-). Innopolissa sijaitsee myös yksi Suomen internetin keskeinen solmupiste [[http://www.ficix.fi|FICIX]] joten IKI on siten hyvien yhteyksien ääressä molemmissa palvelintiloissa. Molemmista konetiloista on gigabittiluokan yhteydet Suomeen ja nopeat yhteydet muuallekin.
 +
 +Kuvassa IKI:n palvelimia huhtikuussa 2016. VT420 konsolipääte palvelee edelleen, taitaa olla tällä hetkellä pisimpään käytössä ollut iki:n laite...\\
 +{{:faq:iki_serverit_2016-04_1of2.jpg?300|}} {{:faq:iki_serverit_2016-04_2of2.jpg?400|}}
 +
 +Kuvassa IKI:n palvelimia 2000 ja 2011. VT420-konsolipääte on käytössä vielä 2011...\\
 +{{:faq:serverit0700.jpg|IKI:n palvelimet 5.7.2000}}{{:faq:iki_servereita_20110705.jpg?width=535|}}
 +
 +Palvelimen luokse on muutamalla IKI:n hallituksen jäsenellä 24/7 pääsy, joten ongelmatilanteissa voidaan toimia pikaisesti tarpeen vaatiessa. Tosin palvelimet ovat yleisesti ottaen toimineet erittäin luotettavasti.
 +
 +IKI:n palvelimet ovat seuraavat (lista ei ihan ajan tasalla)
 +
 +  * alku.iki.fi (eläkkeellä)
 +    * IKI:n ensimmäinen palvelin. Tämä oli 386-PC joka koottiin ensimmäisen hallituksen erilaisista PC-osista. Kone palveli varsin pitkään ja ansiokkaasti. Näin IKI pääsi liikkeelle hyvin vähin kustannuksin. Alku on jo eläkkeellä. 
 +  * jatko.iki.fi (eläkkeellä)
 +    * Jatko on Alpha-pohjainen pikkuruisessa kotelossa oleva ominaisuuksiltaan kuitenkin aikamoinen Multia-tietokone. 
 +  * taas.iki.fi (eläkkeellä)
 +    * Aikoinaan IKI:lle haluttiin toinen palvelin varmistamaan ongelmatilanteita. Tällöin hankittiin taas.iki.fi, tavallisen PC:n kotelossa oleva Alpha-pohjainen kone. Taas toimii pitkään IKI:n pääpalvelimena jatko:n ollessa varakoneena. 
 +  * edelleen.iki.fi (admin 2000-2005, listat 2002-)
 +    * Tämä kone toimi alunperin ylläpitokoneena, mutta nykyään siellä pyörii vain listat.iki.fi postituslistat (iki-aktivistit, toimikunnat etc). 
 +  * uudestaan.iki.fi (ns 2002-, www 2002-, mail 2002-2007)
 +    * Kone on hienossa "pienessä" mustassa kotelossa. Tällä hetkellä (2010) kone toimii nimipalvelu ja www-serverinä.
 +  * jokotaas.iki.fi (ns 2002-, www 2002-, mail 2002-2007)
 +    * Koneen osat on tarkoituksella mahdollisimman erilaisia kuin uudestaan:ssa jotta vältyttäisiin mahdollisilta tyyppivika-ongelmilta. Tällä hetkellä (2010) kone toimii toisena nimipalvelu ja www-serverniä. 
 +  * hetkinen.iki.fi (silppuri 2003-2005, sip-ohjaus 2009-)
 +    * Alunperin tämä kone toimi silppurina, mutta kun se kävi siihen liian tehottomaksi niin siitä tehtiin sip-edelleenohjauskone (2009-)
 +  * leimasin.iki.fi (silppuri 2005-)
 +    * Tämänhetkinen tuotantokäytössä oleva silppuri. 
 +  * vielä.iki.fi (admin 2005-)
 +    * Kun edelleen.iki.fi kävi liian hitaaksi ylläpitokoneena, niin hankittiin tilalle tämä kone. Toimii siis nykyisenä admin.iki.fi ja ikiwiki.iki.fi koneena. 
 +  * ainavaan.iki.fi (mail 2006-2007)
 +    * Tämä oli aikaisemmin pääpostipalvelin, mutta se korvattiin seuraava ja jatkuu koneilla.
 +  * seuraava.iki.fi (mail 2007-)
 +    * Nykyinen pääpostipalvelin.
 +  * jatkuu.iki.fi (mail 2007-)
 +    * Toinen pääpostipalvelin.
 +  * ikiaikainen.iki.fi (mail 2010-)
 +    * Odottamassa postipalvelimeksi asentamista.
 +  * ikuisesti
 +  * nyssetulee Tampereen toimipisteen postipalvelin
 +  * nyssemenee Tampereen toimipisteen roskapostisuodatin 
 +
 +IKI:n palvelimia päivitetään tai uusi hankitaan vuoden-parin välein tarpeen mukaan.
 +
 +Kaikissa IKI:n palvelimissa käytetään vapaata Unix-perheeseen kuuluvaa NetBSD käyttöjärjestelmää.