IKi pyrkii vaikuttamaan internetin käyttöön ja kommunikaatioon vaikuttaviin asioihin yhteiskunnassamme tavoitteena varmistaa, että internettiä voi käyttää tehokkaasti ja turvallisesti henkilöiden väliseen kommunikaatioon.

Tälle sivulle on kerätty iki:n lausunnot tästä aiheesta valmisteluprosessin ja lakiehdotuksten ja mietintöjen osalta, uusin lausunto ensimmäisenä.

Iki:n lausunto ehdotuksesta laiksi tiedustelun valvonnasta:

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto tässä asiassa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa yksi merkittävin turvallisuuden perusta on korkea luottamus viranomaisten toimintaan jonka perustana on viranomaisten avoin toiminta. Tätä yhteiskunnan vakaudelle tärkeää luottamusta ei pidä murentaa sallimalla liian laajaa piilossa tai salaa tapahtuvaa toimintaa.

Ei ole riittävä ratkaisu, että valtio valvoo itse omaa toimintaansa, vaikka valvoja olisi ”riippumaton” taho kuten tiedusteluvaltuutettu tai eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta.

Parlamentaarisen valvonnan lisäksi on tärkeä tiedottaa säännöllisesti, tarpeeksi tarkkaan ja julkisesti kansalaisille tiedustelun laajuudesta ja mitä tuloksia tiedustelulla on saatu aikaan. Muuten kansalaiset eivät voi arvioida itse onko tasapaino tiedusteluoikeuksien käytön ja kansalaisoikeuksien välillä sopivalla tasolla.

Julkisen tiedottamisen sisällöstä pitäisi avoimuuden varmistamiseksi määritellä selkeästi, esimerkiksi mitä tiedusteluoikeuksia on käytetty, kuinka monta kertaa ja missä laajuudessa, kuinka moneen henkilöön valvontaa on kohdistettu ja kuinka monen henkilön tietoja kaikkiaan on kerätty tiedustelutoimenpiteiden yhteydessä.

Tiedustelutoimintojen käytön laajuuden tarkka raportointi ei vaaranna yksittäisiä tiedusteluoperaatioita joten tilastolliset melko tarkatkin tiedot tiedusteluoikeuksien ja menetelmien käytöstä voidaan hyvin julkistaa avoimesti.

Ehdotuksen 28§:ssä pitäisi mainita julkinen tiedottaminen erikseen, ei vain perusteluissa. Myöskin julkisen tiedotuksen sisältö pitäisi määritellä tarkemmin ja laajemmaksi kuin ehdotuksessa on tehty.

Tuemme lisäksi Effi ry:n lausuntoa tässä asiassa.

Iki:n lausunto sotilastiedustelua koskevasta lakiehdotuksesta:

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto tässä asiassa.

Eri maissa on ollut monia tapauksia missä sotilas- tai ulkomaan tiedusteluoikeuksia ja -menetelmiä on käytetty siviilitiedustelun ja omien kansalaisten valvonnan rajoitusten kiertämiseen.

Sotilastiedustelun laajempien ja rankempien tiedusteluoikeuksien ja -keinojen käyttö pitäisi varmuuden vuoksi sitoa esimerkiksi yleiseen valtion korotettuun valmiustilaan, jotta voitaisiin varmistua siitä että normaalissa rauhan tilassa ei sotilastiedustelun erikoistilanteissa tarvitsemia laajempia tiedusteluoikeuksia ja keinoja voida yrittää käyttää muissa laeissa ja määräyksissä olevien rajoitusten kiertämiseen.

Tuemme lisäksi Suomen Internet-yhdistys SIY ry:n, FiCom:in ja Effi ry:n lausuntoja tässä asiassa.

Iki antoi lausunnon myös tästä asiasta tehtyyn lakiehdotukseen, jossa on paljon puutteita. Lausunnon sisältö alla:

Internet-käyttäjät ikuisesti IKI ry (iki.fi) on yhdistys jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää Internetissä tapahtuvan viestinnän yleisiä edellytyksiä. Iki on perustettu 1995 ja sillä on yli 26.000 jäsentä. Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto tässä asiassa.

Tiedustelua koskevan lainsäädännön päivittäminen ajan tasalle on sinänsä kannatettava asia.

Turvallisuuden nimissä ei kuitenkaan pitää luopua länsimaisen ja vapaan yhteiskunnan perusarvoista kuten yksityisyyden suojasta, henkilöiden välisen viestinnän tiukasta suojasta, sananvapaudesta tai kokoontumisen vapaudesta (myös sähköisissä viestintävälineissä).

Kohdistettua valvontaa tarvitaan turvaamaan yhteiskunnan turvallisuutta, mutta samalla ei pidä hyväksyä säädöksiä jotka mahdollistavat lipsumisen massavalvontaan.

Yhteiskunnan turvaa pitää pyrkiä parantamaan käyttämällä tehokkaita ja toimivia menetelmiä, Tiedustelun tapauksessa kohdennettu valvonta ja riittävät resurssit käsitellä kerättyjä tiedustelutietoja sekä toimia tietojen perusteella on todettu tehokkaiksi toimintatavoiksi. Laajan valvonnan keräämät suuret tietomäärät eivät ole osoittautuneet tehokkaaksi välineeksi uhkien estämisessä. Ehdotus ei tarpeeksi keskity edistämään tehokkaita menetelmiä, ja tehottomien menetelmien (esim. massavalvonta) edistämiseksi varsinkaan ei pidä rajoittaa vapaan yhteiskunnan kansalaisten perusoikeuksia.

Ehdotus ei sisällä tarpeeksi tarkkoja rajauksia estämään valvonnan laajenemista massavalvonnaksi. Säännöksiin pitää kirjata selvä massavalvonnan kielto. Jos massavalvontaa ei ole tarkoitus tehdä, pitäisi kirjata asiasta selkeä kielto säännöksiin, esimerkiksi ”tiedustelutoimenpiteissä ei saa kerätä yli 10.000 henkilön viestintää kalenterivuoden aikana”. Jos selkeää rajoitusta ei ole, jää asiasta mielikuva, että taka-ajatuksena on kuitenkin sallia massavalvonta.

Tiedustelun helpottamisen nimissä ei saa myöskään murentaa kansalaisten tietoturvaa esim. sallimalla vakoiluohjelmien, vakoilulaitteiden tai takaporttien käyttö, vaikeuttamalla salauksen käyttöä tai viivyttää turva-aukkojen raportointia ja korjaamista. Heikennykset tietoturvassa luovat paljon suuremman uhan ja haitan tietoyhteiskunnalle jättämällä järjestelmät alttiiksi tietomurroille kuin valvonnasta mahdollisesti saatavat hyödyt.

Säädöksissä pitää olla mukana selkeät rangaistukset niiden rikkomisesta. Maailmalla on nähty, että tällaisia säännöksiä rikotaan ja väärinkäytetään kuitenkin ajoittain ja rangaistuksilla pitää olla todellinen ennaltaehkäisevä vaikutus (esim. minimi ehdoton vankeus).

Parlamentaarisen valvonnan lisäksi on tärkeää tiedottaa julkisesti kansalaisille tiedustelun laajuudesta eli mitä oikeuksia on käytetty, missä laajuudessa (mm. kuinka moneen henkilöön valvontaa on kohdistettu ja kuinka monen henkilön tietoja kaikkiaan on kerätty), ja mitä tuloksia tiedustelulla on saatu aikaan. Muuten kansalaiset eivät voi luottaa tiedustelun oikeutettuun käyttöön ja arvioida itse onko tasapaino tiedustelun helpottamisen ja kansalaisoikeuksien heikentämisen välillä sopivalla tasolla.

Iki osallistui aktiivisesti myös toiseen kuulemistilaisuuteen 24.11.2016 tästä aiheesta missä esitimme pääargumenttimme uudelleen sekä toimitimme lisätietoja sisältävän toisen lausunnon iki_kommentteja_tiedustelulainsaadannon_valmistelusta_2016-11-24.pdf. Muutamilta muilta yleisön edustajilta tuli positiivista palautetta iki:n lausunnosta.

Iki sai 9.2.2015 lausuntopyynnön mietinnöstä tiedustelulainsäädännön suuntaviivoista suomalaisen_tiedustelulainsaadannon_suuntaviivoja.pdf (PDF 3.7MB).

Iki toimitti lausuntonsa 7.4.2015 iki_lausunto_tiedustelulainsaadannon_suuntaviivoista_2015-04-07.pdf (PDF 250k).

Iki:n lausunnon pääkohdat ovat

• Luottamus yhteiskuntaan murentuu oletettua enemmän valvonnan laajentuessa, luottamuksen merkittävä vaikutus yhteiskunnan vakauteen ja talouskehitykseen
• ”Kohdennettu valvonta” ja tekniset leikkurit valvonnan rajaamiseksi, ehdotuksia siitä miten voitaisiin varmistua että valvontaa kohdennetaan sopivasti ja välttää ei-haluttu massavalvonta
• Suomen ja Ruotsin vertailu teknologiateollisuuden toimintamahdollisuuksien osalta, Ruotsin FRA-lain vaikutuksien arvioinnin kommentointia
• ”Rajat ylittävä liikenne” sisältää valtaosan myös suomalaisten välisestä kommunikaatiosta, internetin kansainvälisestä olemuksesta
• Tuemme Liikenne ja viestintäviraston eriävää mielipidettä (mietinnön liite 3), mikä sisältää monia selkeästi perusteltuja kohtia